Riistakolareita tapahtuu liikenteessä ympäri vuoden, mutta varsinainen vaaran aika tilastollisesti on juuri nyt. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna ajettiin kaikkiaan 13 953 riistaonnettomuutta, joista jopa lähes puolet Etelä-Suomessa. Suurin onnettomuuspiikki sijoittuu tavallisesti loka-marraskuulle, mutta piikki nähdään myös kesän alussa. Ajonopeuksien kasvaessa kesärajoitusten astuessa voimaan riskit törmäykselle kasvavat. Samoin liikennemäärät eli varsinainen ajaminen kasvaa määrällisesti, kun ihmiset alkavat liikkua enemmän esimerkiksi kesäasunnoilleen.
”Riistakolarin syntyyn tieliikenteessä vaikuttavat aina kaikenlaiset häiriötekijät. Keväällä ja alkukesästä matalalta paistava aurinko yhdistettynä talven jäljiltä sisäpinnaltaan likaiseen tuulilasiin on tappavan tehokas yhdistelmä näkyvyydelle. Kesärajoitukset vapauttavat kaasujalkaa ja se ei tietenkään tässä asiassa auta, kun tilannenopeudet kasvavat. Toisaalta väsymys vaikuttaa etenkin hämärässä tapahtuviin riistakolareihin. Liikenneturvan mukaan melkein puolet suomalaisista pyrkii ajamaan pidemmät ajomatkat niin sanotusti ”yhden pysähdyksen taktiikalla” eli pysähtyen mahdollisimman vähän”, toteaa suomalaisen vauriokorjaamokeskus InCarin tekninen päällikkö Jerry Linjamäki.
Tilastokeskuksen mukaan pelkästään viime vuoden toukokuussa ajettiin eläimeen 1 375 kertaa ja koko vuoden aikana ihminen törmäsi autolla hirveen 1 680 kertaa. Alueellisesti katsottuna suurin osa riistakolareista tapahtuu usein Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Viime vuoden tilastojen mukaan jopa lähes puolet kaikista riistakolareista tapahtui Etelä-Suomessa. Seuraavaksi kovimpaan tilastoryhmään joutuivat Pirkanmaa, Satakunta ja Kanta-Häme, joissa kaikista onnettomuuksista tapahtui kolmannes.
Riistakolaripiikki näkyy tietenkin myös vauriokorjauksessa.
”Riistakolarivaurioita tulee tietenkin enemmän korjattavaksi silloin, kun niitä tapahtuu enemmän. Suurempien vaurioiden kohdalla autot menevät lunastukseen, sillä suomalainen autokanta on melko vanha ja näin ollen korjauskustannukset nousevat nopeasti yli lunastusrajan. Me InCarissa emme vain korjaa näitä vaurioita vaan pyrimme aktiivisesti nostamaan autoilevien suomalaisten tietoisuuteen liikenneturvallisuutta edistäviä asioita”, Linjamäki sanoo.
Ennaltaehkäisy onkin tietenkin se paras tapa varmistaa liikenneturvallisuus.
”Hirvi- ja peurakolareita tapahtuu eniten noin tunti auringonlaskun jälkeen ympäri vuoden. Törmäysriski on myös suurin juuri sinä, missä hirviaita loppuu tai alkaa. Juuri nyt hirvet ovat liikkeellä siksi, että emot vieroittavat ylivuotisia vasojaan. Nämä pölhöt vasat eivät osaa oikein liikkua yksin ja tupsahtelevat tielle vähän mistä sattuu”, Linjamäki toteaa.
Vinkit kolarin välttämiseksi (Liikenneturva ja InCar)
- Vähennä nopeutta hirvivaara-alueella tai jos näet metsästäjiä tien läheisyydessä. Jarruta heti, jos näet jotain poikkeavaa.
- Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja ja huolehdi myös, että vaihdat valot lyhyiksi kohdatessa – näin et häikäise muita autoilijoita ja aiheuta vahingossa vaaratilanteita.
- Tarkkaile tien vierustoja, erityisesti paikoissa, joissa puita tai pensaikkoa kasvaa tien lähellä, tai jos metsäalue/peltoalue/aukea alkaa tai päättyy. Myös riista-aitojen alkamis- ja loppumispisteet ovat suosittuja ylityspaikkoja eläimille.
- Jos eläin juoksee tielle, yritä väistää takaa.
Toiminta onnettomuustilanteessa
- Varoita muuta liikennettä: käsiä heiluttamalla voi herättää muiden autoilijoiden huomion ja pyytää hiljentämään. Vie varoituskolmio paikalleen!
- Auta ja hälytä apua, jos onnettomuudessa on loukkaantuneita (hätänumero 112).
- Ilmoita aina poliisille (112).