Autoalan teknologinen murros näkyy voimakkaasti myös vauriokorjaamoissa. InCarin toimitusjohtaja Marko Jussila visioi, miten teknologinen kehitys, sähköistyminen ja vastuullisuus ohjaavat alaa sekä tekemistämme InCarilla. Vaikka korjaamoilla yhä käytetään vasaraa ja vastarautaa, tulevaisuuden työkalupakkiin kuuluvat myös testerit, kalibroinnit ja tekoäly.
Sähköistyminen ja teknologia: tulevaisuuden ajurit
Autot kehittyvät vauhdilla. Sähkö- ja hybridiautojen yleistyessä myös korjaustarpeet muuttuvat. Kun ennen riitti perinteinen korin oikominen, nyt tarvitaan myös osaamista liittyen akustoihin ja sähkömoottoreihin. Autoihin on tullut valtavasti uutta teknologiaa. Ennen korjausta luetaan testerillä auton vikamuistit ja korjauksen jälkeen laitteet kalibroidaan alkuperäiseen kuntoon. Myös materiaalit ovat muuttuneet: turvakorit ja alumiinirakenteet lisäävät turvallisuutta.
Kaikki autojen uudistukset vaativat myös korjaajilta jatkuvaa koulutusta ja ammattitaitoa. Onneksi suomalaiset vauriokorjaamot ovat huipputasoa: ”Maailmalla monenlaisia vauriokorjaamoja nähneenä tiedän, että Suomessa tehdään hienoa työnjälkeä”, toteaa Jussila.
Työvoimatarpeita ja vetovoimatekijöitä
Koska alalta eläköityy paljon ihmisiä, luo se mahdollisuuksia uusille tekijöille – niin nuorille kuin alanvaihtajille. Myös maahanmuuttajataustaisia osaajia on työllistetty menestyksekkäästi, mikä edistää myös heidän integroitumistaan Suomeen.
”Alan vetovoima on meidän käsissämme”, Jussila painottaa. Korjaamot ovat modernisoineet työympäristöjään ja turvallisuus sekä ergonomia ovat aiempaa paremmalla tasolla. Osa toimijoista tarjoaa myös alan koulutusta. Vuonna 2024 perustettu InCar Akatemia tuo alalle vuosittain 12–15 uutta ammattilaista.
Tiesitkö, että…
InCarin vauriokorjaamolta löytää näin monta ammattinimikettä – ja kasvumahdollisuutta:
Autokorinkorjaaja • Lasiasentaja • Automaalari • Asentaja • Työnjohtaja • Autonpesijä • Hinausautonkuljettaja • Palveluasiantuntija • Korjaamovastaava • Korjaamopäällikkö • Varaosamyyjä • Varaosapäällikkö
Vastuullisuutta ja vihreitä tekoja
Arvot ovat muuttuneet. Ympäristötietoisuus on noussut keskiöön, koska kestävä korjaaminen on sekä ekologista että taloudellista. Pienetkin korjaukset pyritään tekemään kestävästi. Esimerkiksi PDR (Paintless Dent Repair) -menetelmällä kolhut korjataan ilman maalaamista, mikä säästää varaosia ja vähentävää päästöjä.
Korjataanko vai vaihdetaanko? InCarin Vihreä Osa -konsepti tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden valita korjatun osan uuden sijaan. Jos vaurioituneen puskurin, konepellin, lokasuojan tai vaikka oven voi korjata turvallisesti ja kannattavasti – takuun kera – niin tehdään. Nämä hyötyosat vähentävät turhaa jätettä ja säästävät yhteisiä luonnonvarojamme. Vauriokorjaamot ovat nykyään hyvin kartalla vastuullisuusteoissa – jopa edelläkävijöinä.
Tekoäly tulee avuksi – ihmiselle
Tekoäly tuo alalle uusia mahdollisuuksia – esimerkiksi vahinkotarkastuksiin. Tekoäly voi esimerkiksi analysoida vaurioita valokuvista ja laskea alustavat korjauskustannukset, jotka aito ihminen – työnjohtaja – tarkistaa. Jussilan mukaan teknologia vapauttaa aikaa varsinaiseen korjaustyöhön, vaikka käsityöläisyyden rooli säilyy edelleen vahvana.
Turvallista matkaa uuteen – ja vuoteen 2025
Vauriokorjaus on edelleen pitkälti käsityöammatti, joka vaatii taitoa ja tarkkuutta. Samalla uusi teknologia ja vihreät arvot muokkaavat alaa uuteen suuntaan. Autoala on myös inspiroiva työpaikka, joka tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia. Kun intohimo alaa kohtaan löytyy, siellä voi kehittyä jatkuvasti.
”Vuosi 2025 tuo mukanaan uusia haasteita, mutta me suomalaiset vauriokorjaamot olemme valmiita ratkaisemaan ne – huippuosaamisen, vastuullisuuden ja innovaatioiden avulla – turvallisuus edellä. InCarissa päällimmäisenä ajatuksena onkin saavuttaa asiakkaan mielenrauha”, summaa Marko Jussila.
InCarilla on yli 60 toimipistettä 49 paikkakunnalla Suomessa. Työllistämme noin 500 autoalan ammattilaista ja toimipisteissämme korjataan vuosittain yli 80 000 vahinkoa. InCar on osa Suvia Group konsernia ja täysin kotimaisena yrityksenä InCarille on myönnetty Avainlippu-tunnus merkiksi suomalaisesta työstä.