Autoilun ensiaskeleet Suomessa
Suomen ensimmäisenä autona pidetään liikemies Forseliuksen moottorivaunua, joka saapui
Turkuun Lyypekistä toukokuussa 1900. Suomen tulli ei vielä tuolloin tuntenut auto-nimistä
tuotetta, joten ajopeli tullattiin hevosajoneuvona. Autoilua hankaloitti myös se, että bensiini
ostettiin 1900-luvun alussa apteekista.
Ensimmäinen Suomessa tehty auto oli höyrykäyttöinen kuorma-auto, jonka Tammerfors
Linne- och Jern-Manufaktur Ab rakensi yrityksensä käyttöön. Ensimmäiset yksityiset autojen
omistajat olivat tehtailijoita, suurtilojen omistajia, lääkäreitä, asianajajia, pappeja ja heitä,
jotka tarvitsivat autoa työssään. Ensimmäiset yhteiset liikennesäännöt otettiin käyttöön
vuonna 1907, jolloin Suomessa myönnettiin myös ensimmäinen ajokortti.
Autojen määrä kasvoi ensimmäisinä vuosina maltillisesti, sillä taloustilanne ja Suomen tiestö
olivat huonot, ja autoja kohtaan koettiin pelkoa ja ennakkoluuloa. Mainonnan ja tietoisuuden
lisäännyttyä autot alkoivat kuitenkin yleistyä. Suomen Matkailijayhdistys ryhtyi julkaisemaan
autoilijoille erikseen suunnattua tiekarttaa vuonna 1913, mikä lisäsi kotimaista
ajoneuvomatkailua.
Autot vaativat luonnollisesti myös kunnossapitoa, huoltoa ja korjausta, mutta harva autoilija
osasi itse korjata ajokkejaan. Autojen maahantuojat pyrkivät rakentamaan
korjaamoverkostoa, mutta tahti oli hidas ja useimmiten autopulmien kanssa käännyttiin
paikallisen kyläsepän puoleen. Osaaminen oli kuitenkin vaatimattomalla tasolla, sillä
Suomessa ei opetettu autotekniikkaa eikä suomenkielistä alan materiaalia juuri ollut.
Juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomessa arvioidaan olleen noin tuhat autoa.
Sodan sytyttyä ei bensaa enää saatu Suomeen, jolloin yli puolet suomalaisista autoista
myytiin Venäjän armeijalle. Tällä oli myös positiivisia seurauksia: näiden autojen
myyntikuntoon kunnostamisesta voidaan sanoa todenteolla alkaneen suomalaisen
autokorjaamotoiminnan!
Autoilu yleistyy hitaasti mutta varmasti
1920-luvulla autojen määrä lähti kasvuun taloudellisen nousukauden ansiosta ja autokanta
muuttui amerikkalaisemmaksi. Tuolloin alettiin kokeilla ensi kertaa myös suomalaista autojen
sarjavalmistusta: ensimmäinen sarjavalmisteinen auto oli nimeltään Finlandia ja sitä
valmistettiin neljä kappaletta.
Autoilun yleistyminen toi mukanaan liikenneonnettomuuksia, ajoneuvoja koskevaa
lainsäädäntöä, autokoritehtaita, autoalan järjestöjä ja autolehtiä. Muuhun maailmaan
verrattuna Suomi kuitenkin autoistui hitaasti – esimerkiksi 20-luvun lopulla Suomessa oli yksi
auto 110 asukasta kohti.
Toisen maailmansodan syttyessä Suomi julisti nestemäiset polttoaineet säännöstelyn piiriin,
mikä käytännössä lopetti yksityisautoilun. Tiukalla säännöstelyllä saatiin kuitenkin
varmistettua, että polttoainevarat riittivät talvisodan yli. Säännöstely näkyi liikenteen
kehityksessä vielä pitkään sotien jälkeen. Esimerkiksi 1950-luvulla yli puolet Suomen
autokannasta oli peräisin sotia edeltäneeltä ajalta. Olympiavuonna 1952 suomalaisten
autojen määrä ylitti kuitenkin 100 000 rajapyykin!
Autoistumisen aika toi mukanaan turvavyöt ja automarketit
Suomi autoistui voimakkaasti 1960- ja 1970-luvuilla: henkilöautojen määrä lisääntyi ja
Suomeen rakennettiin suuri määrä uusia teitä. 1960-luvun lopulla autojen määrä kasvoi jopa
10 prosentin vuosivauhtia! Autoilun kasvukautta hillitsivät 1970-luvun öljykriisi ja 1990-luvun
lama, mutta toisaalta nämä takaiskut toivat mukanaan myös hyviä puolia, kuten
diesel-moottorien yleistymisen ja automarkkinoiden selkeytymisen. 1990-luvun ilmiöinä taas
voidaan pitää automarketteja ja liikenneruuhkia!
Vaikka turvavyötä alettiin kehitellä jo vuonna 1903, tulivat turvavyöt virallisesti osaksi
autoilua vasta noin 50 vuotta sitten, kun henkilöautojen etuistuimille tuli turvavöiden
asennuspakko vuonna 1971. Turvavyön käyttö oli kuitenkin vapaaehtoista vuoteen 1975
asti, jolloin etupenkillä istuville tuli turvavyön käyttöpakko. Takapenkkiläisille turvavyöpakko
tuli käyttöön vasta vuosikymmen myöhemmin! Turvavyöpakon ja yleisen nopeusrajoituksen
alentamisen myötä tieliikenneonnettomuudet vähenivät huomattavasti 1970-luvun puolessa
välissä.
Nykyään Suomessa on rekisteröity yli 2,6 miljoonaa autoa: erityisesti niin kutsuttujen
kakkosautojen määrä on kasvanut. Autoilun uusimpia tuulia edustavat sähköautot ja
yhteiskäyttöautojen yleistyminen. Tällä hetkellä ne herättävät suomalaisissa samanlaista
uteliaisuutta, kuin ensimmäiset moottorivaunut noin 120 vuotta sitten.