Autojen diagnostiikka on tullut pitkän matkan viime vuosikymmeninä. Ennen vanhaan autonkorjaajat käyttivät lähinnä korvaa, silmää ja kädentaitoja ongelmien paikantamiseen. Nykyään autot ovat kuin lentokoneita – täynnä teknologiaa ja erilaisia antureita. Ne tarkkailevat kaikkea, mitä autossa tapahtuu ja lähettävät keräämänsä tiedot auton diagnostiikkajärjestelmään.
Uusimmat autot ovat jo melkein kuin hymyileviä robotteja, jotka hymyilevät sinulle kojetaulun ”asiakaspisteen” kautta ja ilmoittavat, jos jokin on vialla. Tämä tarkoittaa sitä, että autot ovat käytännössä melkein itseään huoltavia. Ne voivat tunnistaa ongelmia ennen kuin ne edes tapahtuvat ja antaa sinulle varoituksen, jotta voit korjata ne ennen kuin ne muuttuvat vakaviksi. Vielä ne tietenkin pitää käydä korjaamassa korjaamolla.
Diagnostiikan kehitys on ollut viime vuosina melko hurjaa. Autoihin on tullut lukemattomat määrät uusia muun muassa turvallisuuteen, ajettavuuteen, sekä mukavuuteen liittyviä järjestelmiä. Samaan aikaan myös olemassa olleet järjestelmät ovat kehittyneet entisestään.
Ehkä ajat jo teknisesti hyvin kehittyneellä autolla!
Olemme monesti jo niin tottuneita kehitykseen, ettemme välttämättä tule ajatelleeksi mitä kaikkea autoissamme onkaan. Ne esimerkiksi auttavat jarrutustilanteissa, kaistanvaihdoissa ja parkkeeratessa. Vakionopeussäädin osaa pitää välimatkan edellä ajavaan ajoneuvoon, vaikka nopeudet muuttuvat. Ajovalot toimivat monesti täysin automaattisesti kuljettajan tarvitsematta puuttua niiden käyttämiseen. Samoin lasinpyyhkimet.
Nämä selkeästi havainnoitavat toiminnat ovat vain pieni osa diagnostiikan kokonaisuudesta. Nykyisissä autoissa on mittavat määrät erilaisia järjestelmiä, mitkä toimivat niin sanotusti taustalla kuljettajan mitenkään niitä huomaamatta. Esimerkiksi sateella ajettaessa auto voi täysin huomaamattomasti käyttää jarruja pitääkseen kitkapinnat kuivana ja varmistuakseen niiden toiminnasta tarpeen niin vaatiessa. Autot ovat myös koko ajan selvillä siitä, missä kulloinkin liikutaan. Näin ne voivat onnettomuuden sattuessa ilmoittaa itse jopa täysin automaattisesti sijaintitiedot ja nopeuttaa pelastushenkilökunnan paikalle saapumista.
Ajoneuvot myös keräävät mittavan määrän erilaista teknistä tietoa: sijaintitietojen lisäksi järjestelmät keräävät esimerkiksi tarkat olosuhdetiedot ja ajan jonkin järjestelmävian sattuessa tai tietenkin mahdollisessa törmäystilanteessa. Ne tarkkailevat kuljettajan ajotapoja ja säätävät toimintojaan kuljettajan ajotyyliin sopivaksi. Ajoneuvo myös tunnistaa lähestyvän kuljettajan, ja mikäli useampi henkilö käyttää samaa autoa, se voi säätää muun muassa penkin ja ratin asennon kulloisenkin kuljettajan asetusten mukaiseksi.
Rasti ruutuun – lisävarusteita uuteen autoon
Perinteisesti autoon on sen ostohetkellä ruksittu erilainen lista ensimmäisen omistajan haluamia lisävarusteita. Nykyinen tekniikka mahdollistaa monen lisävarusteen käyttöönottamisen tai poisjättämisen erilaisten sovellusten avulla. Voidaan valita esimerkiksi navigointi kuukausimaksulla vain lomareissun ajaksi, mikäli sitä ei muuten tarvita. Auton ohjaamon lämmitys- ja viilennystoimintoja voidaan käyttää eriasteisina valiten siihen sopiva ohjelma ja hinta. Viihdejärjestelmiin on olemassa lukuisa määrä erilaisia maksullisia sovelluksia ja niin edelleen.
Uusimmat autot keräävät lisäksi polttoaineen kulutukseen tai sähkö- ja hybridiautojen energiankulutukseen ja lataukseen liittyviä tietoja. Sen lisäksi, että autot niiden tietojen perusteella neuvovat kuljettajalle energiaa säästävämpiä ajotapoja, kyseisiä tietoja on tarkoitus lähettää muun muassa Euroopan komission käytettäväksi.
Kun ajoneuvoa kohtaa vaurio, se luonnollisesti korjataan. Aika usein se tapahtuu nimenomaan meidän vauriokorjaamollamme. Mistä voimme olla varmoja siitä, että myös kaikki diagnostiikkaan liittyvät järjestelmät toimivat edelleen kuten auton valmistaja on ne suunnitellut? Valitettavasta tämä keskustelu on jäänyt vähän lapsipuolen asemaan uusien autojen suhteen keskustelujen suuntautuessa sähköautoiluun. Meillä InCarilla nämäkin seikat huomioidaan. Tutkimme auton diagnostiikkajärjestelmät mahdollisten vikojen varalta. Säädämme ja kalibroimme erilaiset tutkat ja kamerat, ja varmistamme eri järjestelmien tarkoituksenmukaisen toiminnan.
Mutta mitä tulevaisuus tuo tullessaan?
Tulevaisuudessa voimme odottaa vielä älykkäämpää diagnostiikkaa ja entistä parempia tapoja auton ylläpitämiseen sekä ajoturvallisuudesta huolehtimiseen. Tulevaisuuden autoissa on varmasti esimerkiksi sisäänrakennettu tekoäly, joka tunnistaa ajotyylin ja ehdottaa parhaita tapoja säästää energiaa – olipa se sitten fossiilinen polttoaine, sähkö, vety tai jokin muu. Lisäksi autot voivat itse diagnosoida ongelmia ja jopa korjata niitä automaattisesti. Kuulostaa hurjalta, mutta tämä kaikki on jo olemassa olevaa tekniikkaa!
Yhtä kaikki, tulevaisuus näyttää lupaavalta auton diagnostiikan suhteen. Mutta ennen kuin pääsemme sinne, voimme nauttia nykyauton hymyilevästä kasvoista ja käyttää sitä opettamaan meille kaikkea, mitä tarvitsemme tietää autostamme. Ja muistathan, että hymyilevä auto tarkoittaa onnellista kuljettajaa – joten pidä huolta autostasi ja hymyile takaisin sille!
Mika Saastamoinen
Kirjoittaja on 100-prosenttisesti suomalaisen vauriokorjaamoketjun kehityspäällikkö, intohimoinen ajoneuvotekniikan kehittymisen seuraaja ja sitä kautta innokas miettimään korjaamojen tulevaisuuden tarpeita kannattavan ja vastuullisen liiketoiminnan sekä korjausmenetelmien suhteen.