Vannoutuneena autoilun puolestapuhujana minulla oli pitkään varauksellinen mielipide kimppakyytien ja muiden vaihtoehtoisten liikkumispalveluiden suhteen. Sitten tajusin paradoksin omissa ajatuksissani. Vaikka olen autokorjaamon sukupolvea, joka syntyi rasvamonttuun ja mielestäni vanhaa kunnon kaksitahtimoottorin käryä pitäisi saada ostettua pullossa, olen jo pitkään ollut erittäin kiinnostunut uudesta tekniikasta ja diagnostiikan mukanaan tuomista mahdollisuuksista alalla.
Epäluuloa uutta kohtaan on ollut aina. Aikoinaan ABS-jarrut tai polttoaineen syöttö sähköisesti ohjattuna oli vähän ”liian hienoa” tekniikkaa. Me vannoutuneet autoilun puolestapuhujat emme koskaan halunneet omistaa sellaista autoa, missä noita pelottavia laitteita olisi. Puhumattakaan katalysaattoreista ja turvatyynyistä. Nyt ne ovat arkipäivää.
Kuka haluaisi ajaa tänä päivänä arkikäytössä olevaa autoa, missä ei olisi mitään kuljettajaa avustavia laitteita, kuten ohjaus- tai jarrutehostinta? Nekin olivat aikanaan uutta tekniikkaa, joiden huhuttiin vain lisäävän autojen vikoja. Havahduin näissä mietteissäni näkemään myös tulevaisuuden erilaiset liikkumispalveluiden vaihtoehdot uudelta kantilta. Maailma muuttuu kuten elinympäristömme ja tarpeemme. Tämä on sitä tulevaisuutta.
Autot on tehty ajettaviksi, ei seisomaan parkkipaikalla. Vähän ajavien kohdalla kimppakyydit ovat erinomainen vaihtoehto silloin, kun liikkumisen tarve on useammalla sama. Ja muistetaan myös, että Suomi on harvaan asuttua seutua, eivätkä kaikki yksinkertaisesti voi liikkua ilman yksityisautoa. Myös heidän kohdallaan, kun ajamisen tarve ei ole jatkuvaa, esimerkiksi autonomisesti liikkuvan auton tilaaminen kotiin ja käyttöönottaminen avaavat aivan uusia mahdollisuuksia liikkumiselle. Myös taajamissa tai kaupungeissa autonimisesti paikalle saapuva ajoneuvo tarjoaa uusia ja vastuullisuuden valossa kestäviä mahdollisuuksia.
Mielenkiintoiseksi nämä tulevaisuuden visiot menevät siinä kohdin, kun alamme pohtia vakuutuksia ja vastuuasioita vaikkapa onnettomuuden sattuessa. Otetaanko tilauksen yhteydessä aina pakollinen vakuutus? Opastaako ajoneuvo itse käyttäjäänsä muun muassa hallintalaitteiden suhteen?
Ajoneuvot myös keräävät aina paljon erilaista dataa, kuten paikkatietoja ja kuljettajan ajotottumuksia. Kuka tämän datan omistaa ja missä sitä käytetään? Miten tietosuojaan liittyvät kysymykset ratkotaan?
Valitettavasti on myös riski, että autonomisesti yhteiskäytössä olevia autoja aletaan käyttämään rikollisiin tarkoituksiin joko niin, että niitä käytetään rikoksen välineenä tai auto tilataan tekaistuilla tiedoilla ja puretaan osiin, jolloin kukaan ei enää pysty autoa jäljittämään.
En ole siis yllättynyt seuratessani autoilun uudistuvaa maailmaa koskevaa keskustelua, jossa kaikki uusi helposti tyrmätään ja vallalla tuntuu olevan ajatus ”ei koskaan minulle”, ”menee liian hienoksi” tai ”autoilu on pilattu”. Kuka silti rehellisesti sanottuna haluaisi ajaa vanhanaikaista autoa?
Mika Saastamoinen
Kirjoittaja on 100-prosenttisesti suomalaisen vauriokorjaamoketjun kehityspäällikkö, intohimoinen ajoneuvotekniikan kehittymisen seuraaja ja sitä kautta innokas miettimään korjaamojen tulevaisuuden tarpeita kannattavan ja vastuullisen liiketoiminnan sekä korjausmenetelmien suhteen.